Ylen uutinen.

Uutisessa nostettiin nostettiin esille erityisesti SDP ja perussuomalaiset kannattajat pakkoruotsin vastustajina. Mutta onko realistista rajata tämä enemistö näihin kahteen puolueeseen? Keskustan, kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton kannattajatkaan eivät ole erityisen kaukana kahden edellämaitun luvuista. Puhumattakaan siitä kuinka poliittisesti sitoutumattomien kohdalla pakkoruotsin vastustus nousi ilmeisesti 80% asti. 

Mutta tilastojen valossa enemmistö kansasta on pakkoruotsia vastaan ja edellisten eduskuntavaalien yhteydessä enemmistä valituista kansanedustajista oli myös kyseistä pakkoa vastaan. Puolueiden kärkihahmot kuitenkin ovat tavalla toi toisella teilanneet kansalaisaloitteen ennen sen pääsyä edes eduskuntaan. Mutta eikö eduskuntatalomme enemmistö voisi nousta puolueidensa johdon puoluekuria vastaan? Ajattelen vain, että puolueiden enemmistöä on hyvin vaikea rangaista tottelemattomuudella. Enemmistöhän voi puoluekokouksessa pistää koko johdon uusiksi. Ainakin niin asioiden pitäisi demokratiassa mielestäni toimia. Sillä demokratia on pohjimmillaan populismia. Siis poliittista ideologiaa ja aktiivisuutta jonka tarkoitus on edustaa tavallisen kansalaisen tarpeita ja toiveita

Populismista ollaan montaa mielttä. Esimerkiksi se nostatti erään Chaplin viiksisen itävaltalaisen miehen Saksan johtoon ja mursuviiksisen georgialaisen Venäjän johtoon, eikä kummastakaan hyvä seurannut. Muinaisessa roomassa populismi johti myös demokratian murentumiseen.

Mutta toisaalta, emme saa unohtaa että populismi johti myös orjuuden lakkauttamiseen, naisten äänioikeuteen ja rodullisen erottelun huomattavaan vähenemiseen ympäri maailmaa.

Joten populistisen pakkoruotsin ollessa kyseessä, meidän tuleekin kysyä onko pakon poisto jatkumoa hyvän vai pahan populismin historian kirjoituksessa. Minusta valinnan vapaus on aina parempi kuin valintojen puuttuminen, vaikka kyseessä olisikin vain valinta pienempi kahdesta pahasta. Esimerkiksi Itä-Suomessa ruotsin ja venäjän kielten väliltä.